
“Ei enää ikinä..!”
Kyseinen lause pyöri päässäni noin 372 kertaa kahden ja puolen tunnin lauttamatkan aikana Langkawilta Penangin saarelle. En muista voineeni aiemmin pahoin merellä, mutta ilmeisesti vanheminen on tehnyt tehtävänsä, sillä ainut mihin tuolla hetkellä pystyin oli hokea kyseistä lausetta kuin mantraa ja toivoa, että kellon viisarit napsahtaisit taas yhden minuutin eteenpäin. Makasin lautan penkillä ja katsoin ulos ikkunasta toivoen, että taivas vihdoin pimenisi, sillä se tarkoittaisi sitä, että alkaisimme olla lähellä Georgetownin satamaa.
Oloa ei auttanut yhtään se, että laivan ilmastointi oli säädetty jääkautta vastaavalle tasolle. Vaikka olin pukenut päälle pitkää vaatetta fleecestä lähtien, tärisin silti kylmästä. Ihmettelin kun edessä olevalla penkkirivillä istuvat aasialaiset teinit eivät tuntuneet olevan kylmyydestä moksiskaan vaan hengailivat pikkushortseissaan ja t-paidoissaan tyytyväisinä. Kurkkasin viereisellä penkkirivillä makaavaa Kristiania, joka oli myös käpertynyt kippuraan pahoinvoivana ja palelevana. Päätin mielessäni, että tästä lähtien välttelisimme kaiken keinoin laivamatkustamista ja pysyisimme maakrapuina, niin kuin ilmeisesti on tarkoitettu.
Onneksi Penang otti meidät avosylin vastaan ja merten kauhut unohtuivat nopeasti. Tervetuloa Georgetownin vanha kaunis kaupunki, ilmastoidut ostoskeskukset, elokuvateatterit ja hyvä ruoka! Eikä mikä tahansa ruoka, vaan monesti maailman parhaaksi mm. New York Times -lehdessä äänestetty katuruoka. Täällä viimeistään kannattaa luopua ennakkoluuloistaan ja heittäytyä tuoksujen ja makujen vietäväksi. Suosittelemme heti unohtamaan kalliit, fiinit ökyravintolat ja suuntaamaan suoraan sinne, missä kaikki paikalliset syövät. Eli siis hieman autotalleilta näyttäviin rapistuneisiin ja hieman tunkkaisiinkin kuumiin ravintoloihin. Siellä tarjoillaan Aasian parhaimpia herkkuja!
Penangin saaren pääkaupungin Georgetownin upea vanha kaupunki on Unescon maailmanperintökohde. Alue on kuuluisa siirtomaa-aikaisista taloistaan, jotka tuovat vanhalle kaupungille eurooppalaista tyyliä. Brittiläistyylisten talojen ja teehuoneiden joukkoon särmää ja karismaa kaupungille tuovat Little Indian ja Chinatownin alueet, jotka eroavat kaksikerroksisilla värikkäillä puutaloilla valkoisista ja prameista euroserkuistaan. Päivämme Georgetownissa ovat kuluneet nopeasti pelkästään katuja kuljeksimalla ja parin tunnin välein johonkin katukahvilaan tai ravintolaan syömään pysähtyen. Ruuan hintataso on tuntunut naurettavan halvalta Langkawin jälkeen, joten ruuasta on nautittu sillä suuremmallakin syyllä.
Me majoituimme Chinatownin laitamille sijoittuvaan New Rope Walk hotelliin ja olemme olleet valintaamme oikein tyytyväisiä. Huone on pieni, mutta siinä on oma kylpyhuone, mikä ei ole Georgetownin edullisimmissa majapaikoissa taattua. Aamuisin hotellista on ollut lyhyt matka lähiravintoloihin syömään aamupalaksi dim sumeja ja nauttimaan kannullinen vihreää jasmin teetä. Useimmat kaupat ja ravintolat Georgetownissa, kuten Langkawillakin, aukeavat vasta puolenpäivän aikoihin. Siinäkin mielessä Chinatown on hyvä valinta tällaisille aamuvirkulle, sillä kiinalaiset ravintolat ovat auki jo aamutuimaan eikä aamupalaa tarvitse odotella puoleen päivään saakka. Hotellimme sijaitsee myös lähellä kaupungin maamerkkiä, Komtarin tornia, joka valmistuessaan oli Aasian toiseksi korkein (232m) rakennus. Komtarin 60. kerroksessa on näköalatasanne ja alakerrassa iso ostoskeskus sekä yksi kaupungin bussiasemista, josta pääsee kätevästi bussilla ympäri kaupunkia sekä saaren eri puolille. Kun lähes 40 asteen lämmössä kävely alkaa olla liian tuskaista, kannattaa hyödyntää kaupungin tarjoama ilmainen bussi, joka ajaa lähes kaikkien tärkeimpien turistikohteiden ohi. Ruuan lisäksi Georgetownin nähtävyydet ovat pääosin vanhoja rakennuksia; museoita, temppeleitä ja kirkkoja. Meille iski jo pienimuotoinen nähtävyysähky, koska tällaisia samantyylisiä temppeleitä on nähty matkalla jo kymmenittäin. Keskityimmekin haahuilemaan kaupungissa päämäärättömästi ja silmäilemään ne nähtävyydet, jotka sattuivat vastaan osumaan.













Apua noita olotiloja merellä! Meillä oli tuplasti hyvä tuuri Langkawin ja Georgetownin välillä. Muutamilla muilla retkillä tuli kyllä itsekin tuijotettua horisonttiin ja mietittyä siinä samalla, että miten ihmeessä paikalliset tarkenee kun itsellä aivotkin jäätyi. Mutta onneksi teitä odotti perillä ihana Penang kaikkine herkullisine antimineen
Hienot kuvat!
Me jopa kokeiltiin pahoinvoinnin estämiseksi niitä paikallisten käyttämiä “nuuhkittavia hajupuikkoja”, mutta niistä meni pää vain enemmän sekaisin
Ei auta kuin pysyä kuivalla maalla!
Tuli ihan paha mieli teidän puolesta, kun teillä oli niin kelju laivamatka. Ruokaa on kyllä ollut monenlaista. Kun tulette Suomeen, keitän teille ensimmäiseksi kaurapuuroa mustikoiden ja mansikoiden kera. Ehkä tiedossa on myös mansikkakakku kermavaahdolla. Ajatelkaas tätä.
Hyviä viimeisiä viikkoja siellä. kotiväki
Jooooooo!! Kyllä ikävä laivamatka unohtuu kun saa ison palan mansikkakakkua
Luulis ton nakkisushin maistuvan suomalaiseen nälkään
Ainoastaan ketsuppi/sinappi puuttui